Saavutuksia seuravuosilta
Olipa kerran pari viisasta pohjoispohjalaista miestä. Opintiellään nuo kaukokatseiset nuorukaiset katsoivat juurilleen ja näkivät synnyinseudullaan siintävän kultatähden — sen, joka päätyi vuonna 1964 tuikkimaan hopeisen joen vierelle mustapohjaiseen vaakunaan. Kunnianosoituksena synnyinseudulleen he perustivat kotiseutuseuran. Kun Rantsila vuoden 2009 alussa yhdistyi Kestilän, Piippolan ja Pulkkilan kanssa Siikalatvan kunnaksi, Olof Eriksonin suunnittelema Rantsilan kunnan vaakuna jäi Rantsila-seuran käyttöön. Helsingin yliopiston osakunnilla oli aikoinaan tapana tehdä kotiseuturetkiä kansanperinteen tallentamiseksi. Väinö Simojoen ehdotuksesta Pohjoispohjalaisen osakunnan kotiseuturetkikunta suuntasi kesällä 1954 hänen kotipitäjäänsä, Rantsilaan, joka oli mukana rahoittamassa hanketta. Kuukauden mittainen tapahtuma alkoi 7.6.1954. Se huipentui 4.7.1954 pidettyyn kotiseutujuhlaan, jossa opiskelija Matti Vasala esitti juhlapuheessaan, että Rantsilaan pitäisi saada kotiseutuyhdistys. Asiassa ei aikailtu: seuran perustava kokous pidettiin jo samana päivänä. Seuran perustamisasiakirjan allekirjoittivat emäntä, opettaja Elsa Punkeri, kirkkoherra Kauko Mäntylä ja Väinö Simojoki. Ensimmäiseen hallitukseen kuuluivat heidän lisäkseen Toivo Hilli, Eino Linna, Eino Rantapelkonen ja Heikki Vilppola. Yhdistysrekisteriin Rantsila-seura merkittiin 1.3.1955. Kotiseutua oli toki vaalittu Rantsilassa jo aiemminkin, mutta seuran myötä toiminta sai uutta määrätietoisuutta ja uusia tavoitteita. Seurassa alettiin touhuta esimerkiksi Vasalan juhlapuheessa ehdottamien Gananderin hautamuistomerkin ja Punkerinkankaan saarnahuoneen muistomerkin toteuttamiseksi. Ajan mittaan kotiseutuyhdistys onkin saavuttanut monia mainitsemisen arvoisia tuloksia kotiseudun merkityksen ja arvostuksen korottamiseksi: Puheenjohtajat ja sihteeritRantsila-seuran puheenjohtajat vuosina 1954–2008: 1954–1956 | Väinö Simojoki | 1956–1964 | Elsa Punkeri | 1965–1968 | Pentti Simojoki | 1968–1969 | Kaarlo Similä | 1969–1972 | Helmi Junttila | 1973–1988 | Kaarlo Similä | 1988–1993 | Lauri Kröger | 1993 | Samuli Kiljo | 1994–1995 | Ritva Rosenberg | 1996–2000 | Väinö Porkka | 2000–2001 | Elli Rantakari | 2001–2002 | Ulla Pätsi | 2002–200?? | Elli Rantakari | 200??–2007 | Seppo Juntunen | 2008– | Vesa Lammi |
Rantsila-seuran sihteereinä ovat toimineet ainakin Kauko Mäntylä, Eino Rantapelkonen, Lea Ylitalo, Kaarlo Similä, Pirkko Suokas, Eeva-Liisa Flink, Kimmo Visuri, Vesa Lammi ja Eija Tuomaala. Tässä historiaosuudessa on käytetty seuraavia lähteitä:- Rantsila, kotiseutumme (1958). Kirjan on toimittanut Elsa Punkeri. - Rantsila, kotiseutumme II (1980). Kirjan ovat toimittaneet Elsa Punkeri ja Helmi Junttila. - Simojoki, Väinö (2004): Rantsila-seuran 50-vuotishistoriikki. Juhlapuhe on säilytteillä mm. Rantsila-seuran arkistoissa. |