308. VATUPASSI Arvi Louetin jäämistöä 1900-luvulta? Puuta. Pituus 60 cm, korkeus 6,5 cm, leveys 3 cm. Suorakaiteen mallinen, tummunutta puuta. Etu- ja takasivuilla on urakoristelua. Lasiset nesteputket ovat rikkoutuneet.
309. SÄILYTYSLAATIKKO Matka-aski Tyyne Haapa 20.9.1981 1800-luvun loppupuolelta – 1900-luvun alkupuolelta. Puuta, kuparia. Pituus 49 cm, leveys 18 cm, korkeus 8 cm. Tummanpunertavaksi maalattu, nelikulmainen litteä puulaatikko. Kuparilistalla raudoitettu kannen laidat ja lukko. Laatikon sisällä on 2 lokeroa. Laukkua on käyttänyt tiesuunnitteluinsinööri, kun vuonna 1910 rakennettiin tietä Temmekseltä Nakkulan taloon. Laukussa on säilytetty insinöörin tavaroita.
31. 310. KYNTTILÄLAATIKKO ______________ 1800-luvun loppupuolelta – 1900-luvun alkupuolelta? Puuta. Pituus 77 cm, korkeus 14 cm, leveys 23 cm. Nelikulmainen ruskeanpunertavaksi maalattu raudoitettu puulaatikko. Kannessa on nelikulmainen aukko, jonka päällä on ilmeisesti ollut kansi. Ylitalosta.
317. HEINÄHANKO Toivo Kangas Rautaa. Pituus 42 cm. Maasepän takoma. Ilmeisesti alkujaan 3 piikkinen, nyt jäljellä vain risti. Kiinnitysreikä varren alapäässä.
317. HEINÄHANKO Toivo Kangas Rautaa. Pituus 42 cm. Maasepän takoma. Ilmeisesti alkujaan 3 piikkinen, nyt jäljellä vain risti. Kiinnitysreikä varren alapäässä.
318. LANKUN KIRISTYSRAUTA Tyyne Tuohimaan perikunta 11.10.1990 Rautaa. Pituus 33 cm. Käytetään lattianteossa.
319. LANKUN KIRISTYSRAUTA Tyyne Tuohimaan perikunta 11.10.1990 Rautaa. Pituus 22,5 cm. Käytetään lattianteossa.
320. RUKOPIIKKI Rukotikku Timo Punkeri Rautaa. Pituus 65 cm. Ristinpäinen rautatikku. Löydetty pellosta Sipolasta. Heiniä kannettaessa sapilailla se esti heiniä varisemasta ja rukoa kaatumasta. Poikkitanko esti piikkiä painautumasta liian syvään ja siihen kiinnitetyt rautarenkaat (tästä esineestä ilmeisesti irronneet) ilmaisivat helinällä heiniin hukkuneen piikin olinpaikan. (Vuorela Toivo, Kansanperinteen sanakirja 1979.)
321. KENGITYSPIHDIT Toivo Viljamaa 1900-luvulta? Rautaa. Pituus 35 cm. Käytetty hevosen kengityksessä.
322. LIHAKIRVES Jorma Kesälä 11.8.1986 1900-luvulta? Rautaa, puuta. Korkeus 37,5 cm, terän leveys 12,5 cm ja korkeus 11,5 cm. Kirveenterä on kiinnitetty puuvarteen. Löydetty keväällä 1974 Rantsilan osuuskaupan lattioiden välistä.
323. KEKSIN TERÄ Aune Näsänen 15.10.1988 Maasepän tekemä. Rautaa. Korkeus 19,5 cm. Kaksihaarainen teräspiikki. Varsi puuttuu. Ruosteessa. Näsälästä. Tukinuittajan työkalu.
324. KIRVES Juhani Koskela Rautaa. Korkeus 71 cm, terän leveys 17 cm ja korkeus 8 cm. Kirveenterä on kiinnitetty puuvarteen. Ruosteessa.
325. KIRVEEN TERÄ _____________ Rautaa. Hamaran korkeus 8 cm, terän leveys 9,5 cm ja terän korkeus 5,5 cm. Ruosteessa. Mankilasta.
327. KIRVEEN TERÄ _______________ Rautaa. Hamaran korkeus 10,5 cm, terän leveys 14 cm ja terän korkeus 6 cm. Ruosteessa.
328. PIILUKIRVEEN TERÄ Sadintarhasta 1881. Rautaa. Hamaran korkeus 19,5 cm, terän leveys 12,5 cm ja terän korkeus 13 cm. Ruosteessa. Käytetty veistämiseen.
329. PIILUKIRVEEN TERÄ ______________ Rautaa. Hamaran korkeus 16,5 cm, terän leveys 15 cm ja terän korkeus 13 cm. Ruosteessa. Käytetty veistämiseen.
330. PIILUKIRVEEN TERÄ _______________ Rautaa. Hamaran korkeus 12 cm, terän leveys 15,5 cm ja terän korkeus 12 cm. Ruosteessa. Käytetty veistämiseen.
331. KIRVEEN TERÄ Jorma Kesälä 11.8.1986 Rautaa. Hamaran korkeus 11 cm, terän leveys 14,5 cm ja terän korkeus 9 cm. Ruosteessa.
332. PUULAPION TERÄ Sadintarhasta Rautaa. Korkeus 18,5 cm, leveys 21 cm. Lapion keskiosa on ruostunut puhki.
333. HAKKURIN TERÄ Juhani Koskela Rautaa. Pituus 33 cm, leveys 6 cm. Leveäteräinen teräase. Varsi puuttuu.
334. VESURIN TERÄ Jorma Kesälä 11.8.1986 1800-1900-luvuilta. Rautaa. Pituus 36 cm, leveys 5,5 cm. Leveäteräinen teräase. Terän päässä on ylöspäin kaareutuva väkänen. Varsi puuttuu. Löydetty keväällä 1974 Rantsilan Osuuskaupan lattioiden välistä.
335. TERVASKOLORAUTA ____________________ Rautaa. Pituus 33 cm. Pitkä ja kapea teräase, jonka varsi puuttuu. Ruostunut. Käytetty puun kuoren poistamiseen, että puu kuivaisi ja pihkaantuisi.
336. HAKOKIRVES Fanni Näsänen 15.10.1988 Puuta, rautaa. Pituus 42,5 cm, terän pituus 18,5 cm ja leveys 3 cm. Pitkäteräinen, puuvartinen teräase. Terä ruosteessa. Käytetty pienentämään eläimille syötettäviä lehdeksiä ja havuja eläinten kuivikkeeksi (Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja 1979).
337. PETKELEEN TERÄ Fanni Näsänen 15.10.1988 Rautaa. Korkeus 24,5 cm, terän leveys 10,5 cm. Puuvarren päähän asetettava leveäteräinen teräase. Varsi puuttuu. Petkeleellä on kuorittu puita ja hienonnettu pettua, olkia ja tupakkaa.
338. PARKKUURAUTA Kalevi Lumiaho Rautaa. Pituus 49 cm. Kaareva terä, jonka molemmissa päissä kädensijat. Puiset kädensijat puuttuvat. Käytetty puun kuoren poistamiseen, että puu kuivaisi ja pihkaantuisi.
339. HAKOKIRVES Kaarlo Similä 1976 Puuta, rautaa. Pituus 37 cm, terän pituus 23,5 cm ja leveys 4,2 cm. Pitkäteräinen, puuvartinen teräase. Terä ruosteessa ja puuvarren yläpäästä on lohjennut pala pois. Terä kiinnitetty rautanaulalla. Ostettu urakoitsija Lauri Junttilan huutokaupasta. Käytetty pienentämään eläimille syötettäviä lehdeksiä ja havuja eläinten kuivikkeeksi (Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja 1979).
340. HAKOKIRVES Fanni Näsänen 15.10.1988 Puuta, rautaa. Pituus 42,5 cm, terän pituus 23 cm ja leveys 5,5–6 cm. Pitkäteräinen, lyhyt puuvartinen teräase. Terä ruosteessa. Käytetty pienentämään eläimille syötettäviä lehdeksiä ja havuja eläinten kuivikkeeksi (Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja 1979).
341. HÖYLÄ Arvi Louetin jäämistöä 1987 1900-luvun alkupuolelta. Puuta, rautaterä. Pituus 60 cm, korkeus 21 cm, leveys 7 cm. Pitkä, nelikulmainen. Terä puuttuu.
342. HÖYLÄ Taavi Mäläskä 10.7.1984 1847. Puuta. Pituus 81 cm, korkeus 5 cm, leveys 9 cm. Nelikulmainen, litteä. Etusivulle kaiverrettu: W 18 1/22 47 * sekä 1847 H.
343. SUORAKULMA Fanni Näsänen 27.8.1979 1800-luvulta. Puuta. Korkeus 25,5 cm, leveys 17,5 cm. Tummunut puupinta. Toisessa puupalassa on kaksi reikää. Kaiverrettu puumerkit: E, E, E. Näsälästä.
344. PYRSTÖHÖYLÄ Hanne Väyrynen 20.9.1987 1800-1900-luvuilta. Puuta, rautaa. Pituus 21 cm, korkeus 9,5 cm, leveys 14 cm.
345. SUUNTAPIIRRIN Kaarlo Similä 1980 1800-1900-luvuilta. Puuta. Korkeus 32 cm, leveys 7 cm. Piirtimen avulla vedetään laudan reunaan sen kanssa samansuuntainen viiva (Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja 1979). Ostettu Aleksanterin koulun huutokaupasta.
350. PONTTIHÖYLÄ Jenni Trumstedt 13.8.1980 1900-luvun alkupuolelta. Puuta. Pituus 27 cm, korkeus 12,5 cm, leveys 4 cm. Rautaterä paikallaan. Käyttänyt Juho Trumstedt.
351. PONTTIHÖYLÄ Jenni Trumstedt 13.8.1980 1900-luvun alkupuolelta. Puuta. Pituus 25 cm, korkeus 13 cm, leveys 3 cm. Rautaterä paikallaan. Käyttänyt Juho Trumstedt.
352. PONTTIHÖYLÄ Annikki Sipilahti 11.3.1981 Matti Rukkinen (s. 1874, k. 1954). Höylä käytössä 1900-luvun alkupuolella. Puuta. Pituus 25 cm, korkeus 14,5 cm, leveys 5 cm. Rautaterä paikallaan.
353. PONTTIHÖYLÄ Jenni Trumstedt 13.8.1980 1900-luvun alkupuolelta. Puuta. Pituus 25,5 cm, korkeus 11,5 cm, leveys 15,5 cm. Rautaterä paikallaan. Höylän pohja on kupera. Laidoissa koristeuria. Käyttänyt Juho Trumstedt.
354. PONTTIHÖYLÄ Jenni Trumstedt 13.8.1980 1900-luvun alkupuolelta. Puuta. Pituus 25,5 cm, korkeus 11,5 cm, leveys 15,5 cm. Rautaterä paikallaan. Höylän läpi menee 2 puutappia. Toiseen sivuun on kaiverrettu JT, kirjaimen varsi on sama. Kupera. Käyttänyt Juho Trumstedt.
355. PONTTIHÖYLÄ Aune Näsänen 27.8.1979 1800-luvulta. Puuta. Pituus 23 cm, korkeus 6 cm, leveys 8 cm. Terä puuttuu. Höylän läpi menee 2 puutappia. Toiseen sivuun on kaiverrettu puumerkki: E
356. KOVAHÖYLÄ Sadintarhasta Puuta. Pituus 32,5 cm, leveys 4,5 cm. Rautaterä paikallaan. Puiset kädensijat.
357. PONTTIHÖYLÄ Aune Näsänen 15.10.1988 Puuta. Pituus 20 cm, leveys 5 cm. Terä puuttuu. Arvi Louetin jäämistöä.
358. HÖYLÄ Siirretty Kirkkomuseosta 24.8.1979 Puuta. Pituus 34 cm, korkeus 6,5 cm, leveys 29 cm. Nelikulmainen. Kaksi kädensijaa.
359. PUTKIPIHTI Jorma Kesälä ORG JJ PRODUCI 1900-luvun loppupuolelta. Rautaa. Pituus 29 cm. Saatu hevosniittokoneen mukana v. 1955.
360. HEVOSNIITTOKONEEN AVAIN Jorma Kesälä 1955. Rautaa. Pituus 27 cm.
361. PULTTIAVAIN Jorma Kesälä 1900-luvun loppupuolelta? Rautaa. Pituus 24 cm.
362. PULTTIAVAIN Jorma Kesälä 1900-luvun loppupuolelta? Rautaa. Pituus 19 cm. Valmistusleima 2080.
363. JAKOAVAIN Jorma Kesälä BILNÄS 6821 8 ”. 1900-luvulta. Rautaa. Pituus 21 cm. Ruuvi puuttuu.
364. HOHTIMET E. Heikkilä Jaakko Siltala. 1850. Rautaa. Pituus 26,5 cm.
365. HOHTIMET Näsälästä 15.10.1988 Tehnyt maaseppä. 1800-luvulta? Rautaa. Pituus 29 cm.
366. HOHTIMET E. Heikkilä Maasepän tekemät. Niilo Viita Isola? 1800-luvulta? Rautaa. Pituus 27 cm.
367. PUUTALTTA Temmirauta Jorma Kesälä 11.8.1986 Rautaa. Pituus 20,5 cm. Puuttuu kädensija.
368. PUUTALTTA Temmirauta Jorma Kesälä 11.8.1986 Rautaa. Pituus 22,5 cm. Kädensijan keskiosassa on rautalanka.
369. PORAN VARSI Veivarin Simojoet Rautaa, puuta. Pituus 25,5 cm, korkeus 11 cm.
370. PORAN VARSI Veivarin Jorma Kesälä 11.8.1986 Rautaa. Korkeus 15,5 cm, pituus 32,5 cm. Puunuppi.
371. KIERREPORAN VARSI Tuohimaan perikunta 8.10.1990 Puuta. Pituus 30 cm.
372. KÄRPÄNRAUDAT __________________ Rautaa. Pituus 24 cm, korkeus 10 cm. Kaksi vastakkain iskeytyvää sankaa.
373. KOVAKAIRA Vääntien Vareksesta Puuta. Korkeus 34,5 cm, sarvien leveys 41 cm. Kiinteät puiset vääntösarvet. Toiseen sarveen on kaiverrettu puumerkki: E
374. KAIRA Kairi Jenni Trumstedt 13.8.1980 Puuta. Korkeus 19 cm, sarvien leveys 22 cm. Kiinteät puiset vääntösaret.
375. KETUNRAUDAT J. Koskela Rautaa. Korkeus 15,5 cm, pituus 44 cm. Kaksi vastakkain iskeytyvää sankaa.
377. KETUNRAUDAT ______________ Rautaa. Korkeus 17 cm, pituus 59 cm. Kaksi vastakkain iskeytyvää sankaa.
378. AITANLUKKO J. Simojoki Maasepän takoma? Rautaa. Korkeus 35 cm, leveys 16 cm. Lukko on nelikulmainen. Avain paikallaan. Käytetty Kirkko-Toppilan aitan lukkona.
379. LUKKO Rantsilan kotiseutumuseosta Maasepän takoma? Rautaa. Korkeus 37 cm, leveys 35 cm. Lukko on nelikulmainen. Avain paikallaan. Entinen lainajyvämakasiinin lukko.
380. LUKKO Simojoki Maasepän takoma? Rautaa. Korkeus 42 cm, leveys 21,5 cm.
381. LUKKO Lauri Kröger 19.4.1980 Tehnyt maaseppä. Rautaa. Korkeus 28 cm, leveys 19 cm. Lukko on nelikulmainen. Avain paikallaan. Käytetty Tommilan tilan rek.no. 17 aitan oven lukkona vuoteen 1979 asti.
382. LUKKO Fanni Näsänen 15.10.1988 Maasepän takoma? Rautaa. Korkeus 35 cm, leveys 14,5 cm. Käytetty aitan oven lukkona Näsälässä.
383. SUORAKULMA Jenni Trumstedt 1900-luvulta. Puuta. Korkeus 18,5 cm, leveys 29 cm. Toinen terä on rautaa, toinen puuta. Rautaterässä on reikä.
384. SUUNTAPIIRRIN Beata Puolakka 1963 Puuta. Pituus 32,5 cm. Maalattu punaiseksi. Piirtimen avulla vedetään laudan reunaan sen kanssa samansuuntainen viiva (Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja 1979) Sipolan talosta.
385. SUUNTAPIIRRIN V. Isoviidan perikunta Puuta. Pituus 31,5 cm. Maalattu mustaksi, tervattu? Piirtimen avulla vedetään laudan reunaan sen kanssa samansuuntainen viiva (Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja 1979).
386. SUUNTAPIIRRIN Matti Seppälä Puuta. Pituus 31 cm. Piirtimen avulla vedetään laudan reunaan sen kanssa samansuuntainen viiva (Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja 1979).
387. SUUNTAPIIRRIN Hannes Väyrynen Puuta. Pituus 27 cm. Piirtimen avulla vedetään laudan reunaan sen kanssa samansuuntainen viiva (Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja 1979).
388. HÖYLÄ Fanni Näsänen 27.8.1979 1800-luvulta. Puuta. Pituus 12 cm, korkeus 3,5 cm, leveys 4,5 cm. Terä puuttuu. Näsälän talosta.
389. HÖYLÄ Beata Puolakka Puuta. Pituus 21 cm, korkeus 10 cm, leveys 7 cm. Lakattu punertavanruskeaksi. Kuperapohjainen.
390. HÖYLÄ Hannes Väyrynen 20.9.1987 Puuta. Pituus 22 cm, korkeus 14 cm, leveys 5,5 cm. Mustaksi maalattu, tervattu? Kädensija sarvenmuotoinen. Terä puuttuu. Omistanut Arvi Louet.
391. HÖYLÄ Hannes Väyrynen 20.9.1987 Puuta. Pituus 23 cm, korkeus 13 cm, leveys 5,5 cm. Ruskeaksi maalattu/lakattu. Kädensija sarvenmuotoinen. Terä puuttuu. Omistanut Arvi Louet.
392. HÖYLÄ _____________ James Walker Company Sheffield Cast Steel. Puuta. Pituus 26 cm, korkeus 13 cm, leveys 8 cm. Kuperapohjainen. Terässä valmistusleima: James Walker Company Sheffield Cast Steel.
393. HARPPI Beata Puolakka 1963 Puuta. Korkeus 34,5 cm. Maalattu tummanpunaiseksi. Sipolan talosta.
394. HARPPI Matti Seppänen Puuta. Korkeus 28 cm.
395. HARPPI Vares Puuta. Korkeus 27 cm. Mustaksi maalattu, tervattu?
396. SUORAKULMA Jenni Trumstedt Puuta. Korkeus 15 cm, leveys 26,5 cm. Pidemmässä terässä on reikä.
397. HARPPI Kaarlo Similä 1980 1827. Puuta. Pituus 36,5 cm. Tummunut puupinta. Harppiin kaiverrettu puumerkki W T.H 1827
398. KÄSIKIVET Jauhinkivet Heikki Vilppola Kiveä. Kiven korkeus 21 cm ja halkaisija 54 cm. Tangon korkeus 118 cm. Itäsuomalaista tyyppiä: yläkiveä ympäröi puusta taivutettu vanne, ja vääntimenä on pitkä puutanko eli kivenpuu (Suomen kansankulttuurin kartasto. 1976, 62). Kivet ovat nelikulmaisessa puulaatikossa.
401. HEVOSEN SILAT Tyyne Tuohimaan perikunta 11.10.1990 Nahkaa, rautaa. Pituus 191 cm. Puuttuu häntäremmi. Hevosen kesävaljaat, joiden osia ovat hevosen selkään tukeutuva silankaari, mahavyö, häntävyö ja länget (Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja 1979).
402. PUUPUMPUN POHJAVENTIILI Järvitalosta 1966 Puuta. Korkeus 47 cm. Pumpun suun halkaisija 11,3 cm ja pohjan halkaisija 18,5 cm. Sisältä ontto puulieriö. Noin keskiosassa 2 riviä pyöreitä reikiä. Kansi on irronnut nahkasaranastaan.
403. PUUVASARA Tyyne Tuohimaan perikunta 11.10.1990 Puuta. Varren pituus 22,8 cm, vasaran leveys 15 cm ja halkaisija 8 cm.
415. POHDIN Elsa Punkeri Puuta. Pohjan pituus 99 cm ja leveys 31,5 cm, syvyys 16 cm. Ohuesta haapalaudasta tehty toiselta puolelta loivasyrjäinen soikea astia, jolla ravistamalla puidusta viljasta erotetaan roskat ja pöly (Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja 1979). Huonokuntoinen, laita irronnut pohjast
417. MAALINJAUHINKIVI Vares Kiveä. Pituus 50,5 cm, leveys 32 cm. Litteä kivi, jonka keskusta punamullan värjäämä.
418. MAALINJAUHINKIVI Vares Kiveä. Korkeus 7 cm, halkaisija n. 12 cm. Pyöreänmuotoinen kivi, jonka pohja on hioutunut tasaiseksi ja on punamullan värjäämä.
419. MAALINJAUHINKIVI Vares Kiveä. Korkeus 9 cm, halkaisija n. 12 cm. Pyöreänmuotoinen kivi, jonka pohja on hioutunut tasaiseksi ja on punamullan värjäämä.
420. HEVOSENKENKÄ Fanni Näsänen 15.10.1988 Rautaa. Korkeus 30 cm, leveys 17 cm. Kenkään on tehty rautainen tukirakennelma. Tarkoitettu sairaan kavion hoitoon.
421. LUOTIMUOTTI Luotivormu Pauli Saarela 28.4.1980 Rautaa. Pihtien pituus 16,5 cm, muottien koko 2,5×2,5 cm. Pihtien päässä on nelikulmaiset muotit, joiden sisään luoti on valettu. Löydetty vuonna 1976 Savalojalta Ketolan vanhan sotilastorpan pihasta noin 15 cm syvyydestä.
422. VERKONPAINO _____________ Puuta. Pohjan halkaisija 6,2 cm. Pyöreä pahkan puolikas, jonka keskelle on tehty reikä.
423. PETTUVUOLIN Ahti Laatikainen Luuta. Pituus 13 cm, leveys 4 cm. Ontto luu, jossa talttamainen terä. Käytetty petäjän kuoren irroittamiseen.
425. ASPI Jorma Kesälä Maasepän takoma? 1800-1900-luvuilta. Rautaa. Pituus 21 cm. Aspen toinen piikki on vääntynyt.
426. ASPI Jorma Kesälä Maasepän takoma? 1800-1900-luvuilta. Rautaa. Pituus 16 cm. Aspen toinen piikki on vääntynyt.
427. ASPI Jorma Kesälä Maasepän takoma? 1800-1900-luvuilta. Rautaa. Pituus 25 cm. Aspen toinen piikki on vääntynyt.
430. TUNNISTAMATON RAUTAESINE Tuomo Maikkola 11.3.1985 Rautaa. Pituus 14 cm, leveys 3 cm. Taottu kaksipiikkinen esine. Tuomo Maikkola Mankilasta löysi esineen Isojoen sillan alta syksyllä 1984.
431. KEKSIN TERÄ Aino Kivelä Maasepän takoma. Rautaa. Pituus 21 cm, sakaroiden kohdalta leveys 10,5 cm. Kaksihaarainen piikki. Tukinuittajien työkalu.
432. OVEN SALPA Jorma Kesälä Maasepän takoma. Rautaa. Pituus 23,5 cm, leveys 3 cm. Nelikulmainen litteä metallilista. Reiät kummassakin päässä.
435. PUUKKO JA TUPPI Simojoet Rautaa, puuta, nahkaa. Puukon pituus 21 cm ja terän pituus 9,2 cm. Tupen pituus 18 cm. Nahkatuppi, jonka kärjessä puutappi ja suussa nahkainen kantolenkki. Puukonvarsi on puuta ja terä on ruostunutta rautaa.
436. PUUKKO JA TUPPI Niilo Viitanen Sipolankylä 1965? Rautaa, puuta, koivuntuohta. Puukon pituus 19 cm ja terän pituus 9 cm. Tupen pituus 16,5 cm. Tuohisiisnoista pujoteltu tuppi. Puukon varsi on puuta, terä on ruostunutta rautaa ja se on katkennut kärjestä.
437. PUUKKO JA TUPPI Söderberg 1963. Rautaa, puuta, nahkaa. Puukon pituus 21,5 cm ja terän pituus 10,5 cm. Tupen pituus 17 cm. Nahkatuppi, jonka kärjessä puutappi ja suussa nahkainen kantolenkki. Puukonvarren päät ovat metallia ja keskiosa on puusiivuja. Terä on ruostunutta rautaa.
438. TUPPI Tuppirustinki _______________ Nahkaa, puuta. Pituus 18 cm. Tupen yläosa on nahkaa, alaosa on käyrä sarvi.
441. TALTTA Jorma Kesälä 11.8.1986 Maasepän takoma. Rautaa. Pituus 14,5 cm, leveys 5 cm. Taltan pää on levennyt iskujen voimasta.
442. KIVIMIEHEN TYÖKALU Kirkkomuseosta 24.8.1979 Rautaa. Pituus 17,5 cm. Varsi 8-kulmainen ja sen pää on levinnyt iskujen voimasta. Terä on nelikulmainen.
444. PYÖRÄN HUOLTOAVAIN Jorma Kesälä Terästä. Pituus 12,5 cm, leveys 3 cm. 8 eri kokoa olevan kuusikulmaisen mutterin avain. Samanlainen kuin esine nro. 445.
445. PYÖRÄN HUOLTOAVAIN Jorma Kesälä Terästä. Pituus 12,5 cm, leveys 3 cm. 8 eri kokoa olevan kuusikulmaisen mutterin avain. Samanlainen kuin esine nro. 444.
448. ÖLJYKANNU? Öljykuikka Jenni Trumstedt Metallia. Halkaisija 4,5 cm. Kannun suun halkaisija 1,7 cm. Litteä, pyöreänmuotoinen pullo. Laidat profiloituneet.
450. TAKONAULA Vanhalta museolta 28.7.1987 Maasepän takoma. 1800-luvulta? Rautaa. Pituus 18,5 cm. Nelikulmainen kanta, joka on murtunut.
31. 310. KYNTTILÄLAATIKKO ______________ 1800-luvun loppupuolelta – 1900-luvun alkupuolelta? Puuta. Pituus 77 cm, korkeus 14 cm, leveys 23 cm. Nelikulmainen ruskeanpunertavaksi maalattu raudoitettu puulaatikko. Kannessa on nelikulmainen aukko, jonka päällä on ilmeisesti ollut kansi. Ylitalosta.
317. HEINÄHANKO Toivo Kangas Rautaa. Pituus 42 cm. Maasepän takoma. Ilmeisesti alkujaan 3 piikkinen, nyt jäljellä vain risti. Kiinnitysreikä varren alapäässä.
317. HEINÄHANKO Toivo Kangas Rautaa. Pituus 42 cm. Maasepän takoma. Ilmeisesti alkujaan 3 piikkinen, nyt jäljellä vain risti. Kiinnitysreikä varren alapäässä.
318. LANKUN KIRISTYSRAUTA Tyyne Tuohimaan perikunta 11.10.1990 Rautaa. Pituus 33 cm. Käytetään lattianteossa.
319. LANKUN KIRISTYSRAUTA Tyyne Tuohimaan perikunta 11.10.1990 Rautaa. Pituus 22,5 cm. Käytetään lattianteossa.
320. RUKOPIIKKI Rukotikku Timo Punkeri Rautaa. Pituus 65 cm. Ristinpäinen rautatikku. Löydetty pellosta Sipolasta. Heiniä kannettaessa sapilailla se esti heiniä varisemasta ja rukoa kaatumasta. Poikkitanko esti piikkiä painautumasta liian syvään ja siihen kiinnitetyt rautarenkaat (tästä esineestä ilmeisesti irronneet) ilmaisivat helinällä heiniin hukkuneen piikin olinpaikan. (Vuorela Toivo, Kansanperinteen sanakirja 1979.)
321. KENGITYSPIHDIT Toivo Viljamaa 1900-luvulta? Rautaa. Pituus 35 cm. Käytetty hevosen kengityksessä.
322. LIHAKIRVES Jorma Kesälä 11.8.1986 1900-luvulta? Rautaa, puuta. Korkeus 37,5 cm, terän leveys 12,5 cm ja korkeus 11,5 cm. Kirveenterä on kiinnitetty puuvarteen. Löydetty keväällä 1974 Rantsilan osuuskaupan lattioiden välistä.
323. KEKSIN TERÄ Aune Näsänen 15.10.1988 Maasepän tekemä. Rautaa. Korkeus 19,5 cm. Kaksihaarainen teräspiikki. Varsi puuttuu. Ruosteessa. Näsälästä. Tukinuittajan työkalu.
324. KIRVES Juhani Koskela Rautaa. Korkeus 71 cm, terän leveys 17 cm ja korkeus 8 cm. Kirveenterä on kiinnitetty puuvarteen. Ruosteessa.
325. KIRVEEN TERÄ _____________ Rautaa. Hamaran korkeus 8 cm, terän leveys 9,5 cm ja terän korkeus 5,5 cm. Ruosteessa. Mankilasta.
327. KIRVEEN TERÄ _______________ Rautaa. Hamaran korkeus 10,5 cm, terän leveys 14 cm ja terän korkeus 6 cm. Ruosteessa.
328. PIILUKIRVEEN TERÄ Sadintarhasta 1881. Rautaa. Hamaran korkeus 19,5 cm, terän leveys 12,5 cm ja terän korkeus 13 cm. Ruosteessa. Käytetty veistämiseen.
329. PIILUKIRVEEN TERÄ ______________ Rautaa. Hamaran korkeus 16,5 cm, terän leveys 15 cm ja terän korkeus 13 cm. Ruosteessa. Käytetty veistämiseen.
330. PIILUKIRVEEN TERÄ _______________ Rautaa. Hamaran korkeus 12 cm, terän leveys 15,5 cm ja terän korkeus 12 cm. Ruosteessa. Käytetty veistämiseen.
308. VATUPASSI Arvi Louetin jäämistöä 1900-luvulta? Puuta. Pituus 60 cm, korkeus 6,5 cm, leveys 3 cm. Suorakaiteen mallinen, tummunutta puuta. Etu- ja takasivuilla on urakoristelua. Lasiset nesteputket ovat rikkoutuneet.
309. SÄILYTYSLAATIKKO Matka-aski Tyyne Haapa 20.9.1981 1800-luvun loppupuolelta – 1900-luvun alkupuolelta. Puuta, kuparia. Pituus 49 cm, leveys 18 cm, korkeus 8 cm. Tummanpunertavaksi maalattu, nelikulmainen litteä puulaatikko. Kuparilistalla raudoitettu kannen laidat ja lukko. Laatikon sisällä on 2 lokeroa. Laukkua on käyttänyt tiesuunnitteluinsinööri, kun vuonna 1910 rakennettiin tietä Temmekseltä Nakkulan taloon. Laukussa on säilytetty insinöörin tavaroita.
451. TAKONAULA Vanhalta museolta 28.7.1987 Maasepän takoma. 1800-luvulta? Rautaa. Pituus 20 cm. Nelikulmainen kanta.
463. TASATALTTA Risto Keränen 20.7.1988 Kerälä Entinen diaarinumero on 518. Kivikautinen. Korkeus 18 cm, leveys 5 cm. Kivilaji? Soikeanpyöreä kivi, joka on tasaiseksi hiottu. Toisesta päästä murtunut. Löydetty pellosta Keräsen tilalta. Ollut kivikautinen asuinpaikka? Keräsen pihapiiri sijaitsee ympäröiviä peltoja hieman korkeammalla maastonkohdalla. (Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset, osa 3. Lakeuden seutukunta, Rantsila s. 58)
464. LIIPPA Tyyne Tuohimaan perikunta 11.10.1990 Kiveä. Korkeus 23,5 cm, leveys 3,5 cm. Vaaleata kiveä, pyöristetty molemmista päistä. Viikatteen ja muiden teräaseiden teroittamiseen käytetty hioin.
465. TAKONAULA Tyyne Tuohimaan perikunta 11.10.1990 Maasepän takoma. 1800-luvulta? Rautaa. Pituus 18 cm. Kuusikulmainen kanta.
466. TAKONAULA Tyyne Tuohimaan perikunta 11.10.1990 Maasepän takoma. 1800-luvulta? Rautaa. Pituus 16 cm. Kuusikulmainen kanta.
467. HIRREN PIIRRIN Jenni Trumstedt 13.8.1980 Rautaa. Pituus 24,5 cm. Käytetään hirsiseinän salvaamisessa.
468. LIIPPA Tyyne Tuohimaan perikunta 11.10.1990 Kiveä. Korkeus 19 cm, leveys 3,5 cm. Litteä, ohut kivi. Katkennut molemmista päistä. Sirkkelin terän teroittamiseen käytetty hioin?
469. VERKONPAINO _________________ Koivuntuohta. Korkeus 7 cm, pituus 7,5 cm. Tuohesta tehty pussi, joka on auki ylälaidasta. Täytetty kivillä?
470. VERKONPAINO _________________ Koivuntuohta. Korkeus 6,5 cm, pituus 7,5 cm. Tuohesta tehty pussi, joka on auki ylälaidasta. Täytetty kivillä?
471. VERKONPAINO _________________ Koivuntuohta. Korkeus 6 cm, pituus 7,5 cm. Tuohesta tehty pussi, joka on auki ylälaidasta. Täytetty kivillä?
472. VERKONPAINO _________________ Koivuntuohta. Korkeus 6,5 cm, pituus 6 cm. Tuohesta tehty pussi, joka on auki ylälaidasta. Täytetty kivillä?
475. REIKÄKIVI ______________ Kivikautinen. Kiveä. Halkaisija 8 cm, reiän halkaisija 1,7 cm. Pyöreä, pohjastaan tasainen reikäkivi, jonka keskelle on porattu suppilomainen reikä. Kiven laidasta on lohjennut pala pois.
476. KIVIESINE _____________ Kiveä/Savea? Halkaisija 3,1 cm, korkeus n. 1 cm. Pyöreä ”kivi”, jonka keskellä on reikä. Koristekaiverruksia kiven pinnassa: ympyröitä ja kolmioita. Värttinänpyörä?, Verkonpaino?
477. KIVIESINE Simojoki Kiveä. Pituus 14 cm, leveys 4 cm. Litteä, kapea kivi, johon porattu/lyöty? reikiä molemmille puolille, toiselle puolelle neljä ja toiselle kolme. Kuokan kärki??
488. KIVIESINE? Pauli Saarela 24.4.1980 Kiveä. Korkeus 16 cm. Tasainen ja sileä kivi. Löydetty Ketolan sotilastorpan maalta noin 10 metrin päästä nykyisestä tiestä keväällä 1968.
489. HEVOSEN PUHDISTUSSUKA Puhdistusrapa Fanni ja Aune Näsänen 15.10.1988 Rautaa. Korkeus 14 cm, leveys 12,5 cm. Nelikulmainen varrellinen esine, jonka takapuolella on viisi metalliharjannetta.
493. TASATALTTA Antti ja Helmi Heikkilä, Kerälä Kivikautinen. Kiveä. Pituus 5,5 cm, leveys 2 cm. Pohjalainen esinetyyppi. Mustaa kiveä, sädekiviliusketta? Kauttaaltaan sileäpintainen poikkiteräinen, toispuoleinen tasataltta. Kerälän kylässä on ilmeisesti ollut kivikautinen asuinpaikka Keräsen tilalla. (Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset, osa 3. Lakeuden seutukunta, Rantsila s. 58)
494. KIVIESINE? Antti ja Helmi Heikkilä Kerälä Kiveä. Pituus 18,5 cm, leveys 4 cm. Nelikulmainen, litteä kiviesine. Liippa?
495. KYYNÄRKEPPI Hanna Kärki 1963, Sipola Puuta. Pituus 68 cm, leveys 2,5 cm. Nelikulmainen puukeppi, jonka laitaan on merkitty tuumamitat. Kepin päähän on veistetty nuppi kädensijaksi.
496. KYYNÄRKEPPI Urho ja Martta Vares Puuta. Pituus 71 cm, leveys 3 cm. Nelikulmainen puukeppi, jonka laitaan on merkitty tuumamitat. Kepin päähän on veistetty nuppi kädensijaksi. Maalattu punaiseksi. Yksi kyynärä on 24 tuumaa eli 59,38 cm (Toivo Vuorela Kansanperinteen sanakirja 1979).
497. KYYNÄRKEPPI A. Alatalo Puuta. Pituus 68,5 cm, leveys 2,5 cm. Nelikulmainen puukeppi, jonka laitaan on merkitty tuumamitat. Kepin päähän on veistetty nuppi kädensijaksi. Lakattu vaaleanruskeaksi. Yksi kyynärä on 24 tuumaa eli 59,38 cm (Toivo Vuorela Kansanperinteen sanakirja 1979).
498. KIVIKIRVES Toivo Alikaijala 12.8.1990 Kiveä, puuta. Kiven pituus 16 cm, kiven leveys 4,5 cm. Varren pituus 40 cm. Rekonstruktio kivikautisen kirveen varttamisesta.
502. KYYNÄRKEPPI Söderberg? Puuta. Pituus 68,5 cm, leveys 2,5 cm. Nelikulmainen, litteä puukeppi, jonka laitaan on merkitty tuumamitat. Kepin päähän on veistetty kädensija. Lakattu tummanruskeaksi. Yksi kyynärä on 24 tuumaa eli 59,38 cm (Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja 1979).
503. KIVIESINE? Aino Kivelä, Sipola Kiveä. Pituus 38 cm, leveys 6,5 cm. Nelikulmainen, terää kohti suippeneva ja teräväkärkinen kiviesine. Sädekiviliusketta? Kahdelta sivulta hiottu tasaiseksi. Tuura?, Sahran kärki?
504. VASARAKIRVEEN KATKELMA? Simojoet Kivikautinen. Kiveä. Pituus 14 cm, leveys 8 cm, reiän halkaisija 2,5 cm. Oliviinidiabaasia? Esineen pinta tasainen, mutta kivilajin ”pilkut” tuntuvat pinnassa. Suippoteräinen esine, joka on katkennut kahtia reiän kohdalta. Reikä on putkikairattu? ja hiottu tasaiseksi. Kirveen toisella puolella on tasainen uurre.
505. KIVIESINE? Antti Anttila Kiveä. Pituus 13 cm, leveys 14,5 cm. Löydetty Kelhän pellosta.
506. KOURUTALTTA ____________ Kivikautinen? Kiveä. Pituus 22,5 cm, leveys 4,5 cm. Pohjalainen esinetyyppi? Vaaleata kiveä. Kauttaaltaan hiottu, murtunut terästä. Toinen pää muotoiltu tasataltan muotoiseksi?, kulmat pyöristyneet. Löydetty Jaakolan pellosta.
507. KIVIKIRVES ____________ Kivikautinen. Kiveä. Pituus 27 cm, leveys 8 cm. Pohjalainen esinetyyppi. Mustaa kiveä, sädekiviliusketta? Kauttaaltaan sileäpintaiseksi hiottu, poikkiteräinen kirves. Terä on lohjennut.
508. KIVIESINE Aune Näsänen 15.10.1988 Kiveä. Pituus 18,5 cm, leveys 8 cm. Soikeanpyöreä kivi, jonka yläosassa on pieni pyöreä reikä, halkaisijaltaan noin 0,5 cm. Kiven pinta tasainen. Löydetty Näsälän talon pellosta.
509. TASATALTTA Hannu Rasi 5.6.1988 Kivikautinen. Kiveä. Pituus 20 cm, leveys 3 cm. Pohjalainen esinetyyppi, Mustaa kiveä, sädekiviliusketta? Poikkiteräinen, toispuoleinen tasataltta. Hiottu teräosasta. Löydetty Savalojan Pelkoperältä Rasin talon uudisraivausalueelta 30.5.1988 noin 100 metriä jokiuomasta oikealle.
510. KIVIKIRVES Oili Heikkilä, Rantsilan kirkonkylä Entinen diaarinumero 230b. Kivikautinen. Kiveä. Pituus 13 cm, leveys 6,5 cm. Pohjalainen esinetyyppi. Mustaa kiveä, sädekiviliusketta? Kauttaaltaan sileäpintainen oikoteräinen kirves. Löydetty Heikkilän tilalta pirtin päästä. Paikka on ilmeisesti ollut kivikautinen asuinpaikka, joka on osin tuhoutunut alueen rakentamisen yhteydessä. (Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset, osa 3. Lakeuden seutukunta, Rantsila s. 57)
511. KIVIKIRVES Simojoet Kivikautinen. Kiveä. Pituus 17 cm, leveys 5,5 cm. Pohjalainen esinetyyppi. Mustaa kiveä, sädekiviliusketta? Poikkiteräinen kirves, joka on hiottu terästä. Terä on lohjennut.
512. VERKONPAINO _______________ Savea. Pituus 9 cm, korkeus 6 cm. Punasavesta tehty, poltettuna punertava. Soikeanmuotoinen, yläosastaan litteämpi esine, jonka ylälaidassa on kaksi reikää.
513. VERKONPAINO _______________ Savea. Pituus 9 cm, korkeus 6 cm. Punasavesta tehty, poltettuna punertava. Soikeanmuotoinen, yläosastaan litteämpi esine, jonka ylälaidassa on kaksi reikää.
514. KIVIESINE? Fanni Näsänen 15.10.1988 Kiveä. Pituus 9 cm, leveys 7,5 cm. Löydetty Näsälän talon pellosta.
515. TASATALTTA Risto Keränen 20.7.1988, Kerälä Entinen diaarinumero on 517. Kivikautinen. Kiveä. Pituus 7,5 cm, leveys 2,5 cm. Pohjalainen esinetyyppi. Mustaa kiveä, sädekiviliusketta? Kauttaaltaan sileäpintainen poikkiteräinen, toispuoleinen tasataltta. Löydetty pellosta Keräsen tilalta. Ollut kivikautinen asuinpaikka? Keräsen pihapiiri sijaitsee ympäröiviä peltoja hieman korkeammalla maastonkohdalla (Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset, osa 3. Lakeuden seutukunta, Rantsila s. 58).
516. KIVIESINE ___________ Kiveä. Pituus 6 cm, leveys 3 cm. Mustaa kiveä, sädekiviliusketta? Oleva kauttaaltaan sileäpintainen kivenpalanen.
517. KIVIKIRVES / TASATALTTA Vesa Lammi syyskuussa 1986 Kivikautinen. Kiveä. Pituus 14 cm, leveys 4,5 cm. Pohjalainen esinetyyppi. Mustaa kiveä, sädekiviliusketta? ja kirveen hamarapäästä valkeata kiveä. Poikkiteräinen kirves, joka on hiottu terästä. Terä on lohjennut. Löydetty Männistön Mortin talon perunapellosta.
518. TASATALTTA Aune Näsänen 15.10.1988 Entinen diaarinumero on 515b. Kivikautinen. Kiveä. Pituus 7,5 cm, leveys 5 cm. Pohjalainen esinetyyppi. Mustaa kiveä, sädekiviliusketta? Kauttaaltaan sileäpintainen poikkiteräinen, toispuoleinen tasataltta. Lohjennut terästä. Löydetty Näsäsen tilalta. Ollut kivikautinen asuinpaikka (Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset, osa 3. Lakeuden seutukunta, Rantsila s. 54).
519. SUKSEN KAPPALE? Elsa Punkeri Puuta. Pituus 18 cm, leveys 6,5 cm. Teräväkärkinen puupalanen, joka on katkennut kahteen palaan. Löydetty Mattilan talon kohdalta joenrannalta pellosta noin kahden metrin syvyydestä.
520. TASATALTTA / KIVIKIRVES Toivo Alikaijala, Kaarlo Similä 1980 Kivikautinen. Kiveä. Pituus 10 cm, leveys 4 cm. Pohjalainen esinetyyppi. Mustaa kiveä, sädekiviliusketta? kauttaaltaan sileäpintainen poikkiteräinen, toispuoleinen tasataltta. Löydetty Sadintarhan pellosta.
521. KIVIKIRVES Lauri Kantola 23.5.1975 Kivikautinen. Kiveä. Pituus 8,5 cm, leveys 5,5 cm. Pohjalainen esinetyyppi. Mustaa kiveä, sädekiviliusketta? Poikkiteräinen kirves, joka on kauttaaltaan hiottu. Terä on lohjennut. Löydetty Kurralta Rykyn talon pellosta.
522. KIVIKIRVES? _____________ Kivikautinen. Kiveä. Pituus 10 cm, leveys 5 cm. Pohjalainen esinetyyppi. Mustaa kiveä, sädekiviliusketta? Litteä, päistä pyöristynyt, kauttaaltaan tasaiseksi hiottu. Kulumajälkiä.
523. RAUTAESINE Lauri Linna, Mankila Rautaa. Pituus 29 cm, leveys 1,5 cm. Molemmista päistä terävä rautapiikki, joka on pahasti ruostunut. Löytänyt Pauli Saarela Autiokosken luota niin sanotun Kuminamaan rannasta, jossa on ennen ollut Koskentalo.
524. KIVIESINE? Lauri Linna Kiveä. Pituus 13,5 cm, leveys 3,5 cm. Löytänyt Pauli Saarela Autiokosken luota niin sanotun Kuminamaan rannasta, jossa on ennen ollut Koskentalo.
525. RAUTAESINE Lauri Linna Mankila Rautaa. Pituus 14 cm, leveys 3,5 cm. Mahdollisesti oven sarana? Pahasti ruostunut. Löytänyt Pauli Saarela Autiokosken luota niin sanotun Kuminamaan rannasta, jossa on ennen ollut Koskentalo.
526. KIVIESINE? Jorma Kesälä Kiveä. Pituus 11 cm, leveys 2,5 cm. Löydetty Pajalahden pellosta 1957. Liippa?
527. LIIPPA Jorma Kesälä 11.8.1986 Kiveä. Pituus 19 cm, leveys 3,5 cm. Nelikulmainen, litteä musta kivi, joka on kauttaaltaan tasaiseksi hiottu.
528. KIVIESINE? Toivo Alikaijala 19.1.1984 Kiveä. Pituus 6 cm, leveys 2 cm.
529. KIVIESINE? ____________ Kiveä. Pituus 21,5 cm, leveys 2,5 cm.
530. KIVIESINE? Antti Ojala Kiveä. Pituus 18 cm, leveys 4 cm. Löydetty suolta ei kiviseltä maalta.
531. KIVIESINE? Fanni Näsänen 15.10.1988 Kiveä. Pituus 29 cm, leveys 8 cm. Löydetty Näsälän talon pellosta.
532. KIVIESINE? Fanni Näsänen 15.10.1988 Kiveä. Pituus 19 cm, leveys 6 cm. Löydetty Näsälän talon pellosta.
533. KIVIESINE? Kaarlo Similä 1980 Kiveä. Pituus 21 cm, leveys 7 cm.
534. KIVIESINE? Ilkka Heikkilä 19.7.1981 Kiveä. Ympärysmitta 27,5 cm. Suolakivi? Löydetty perunamaalta.
535. KIVIESINE? Aino Kivelä Kiveä. Pituus 26 cm, leveys 5 cm. Taltta?
536. KIVIESINE? Ilkka Heikkilä 19.7.1981 Kiveä. Pituus 15 cm, leveys 5,5 cm. Löydetty perunamaasta.
537. KIVIESINE? Antti Kivelä Kiveä. Pituus 37 cm, leveys 16 cm. Löydetty pellosta.
538. KIVIESINE? Ilkka Heikkilä 19.7.1981 Kiveä. Ympärysmitta 55 cm. Litteä, pyöreä kivi. Löydetty Kurrantien varresta Vieno Reinikan mökin puodin paikalta.
539. KIVIESINE? Ilkka Heikkilä 19.7.1981 Kiveä. Pituus 31 cm, leveys 6 cm. Nelikulmainen kivi, joka suippenee kärkeä kohden. Terä on litteähkö. Ei hiontaa. Tuura? Löydetty Valkiaisjärven ja Kurranjärven puolestavälistä suosta. Kurranjärveen noin 400 metriä nelostietä vasten. Ollut aikoinaan väriltään vaaleanharmaa, on puhdistettu öljynsekaisella bensiinillä.
540. KOVELIN Vuolin A. Isoviidan perikunta 1800-1900-luvuilta. Puuta, rautaa. Terän pituus 7,5 cm, kädensijan pituus 16,5 cm. Koukkuteräinen yhden käden vuolin. Terä mahdollisesti irti puuvarresta, koska se on korjattu ruskealla teipillä.
542. KOVELIN Kapli A. Isoviidan perikunta Rautaa, puuta. Terän pituus 15 cm, kädensijojen pituus 10 cm ja 10,5 cm. Kaarevan, leveän rautaterän molemmissa päissä puiset kädensijat. Kovelimilla on tasoitettu kimpiastioiden kimpien ulkopintaa ja vanteita sekä kuorittu puita.
543. KOVELIN Kapli A. Isoviidan perikunta Rautaa, puuta. Terän pituus 17 cm, kädensijojen pituus 11 cm ja 12,5 cm. Kaarevan, leveän rautaterän molemmissa päissä puiset kädensijat. Kovelimilla on tasoitettu kimpiastioiden kimpien ulkopintaa ja vanteita sekä kuorittu puita.
544. KOVELIN Kapli Jenni Trumstedt 13.8.1980 Rautaa, puuta. Terän pituus 19 cm, kädensijojen pituus 9 cm ja 8,5 cm. Kaarevan, leveän rautaterän molemmissa päissä puiset kädensijat. Kovelimilla on tasoitettu kimpiastioiden kimpien ulkopintaa ja vanteita sekä kuorittu puita. Esine kuulunut Juho Trumstedtille.
547. NÄVERIN Sadintarha, Kerälän kylä 1800-1900-luvuilta. Rautaa, puuta. Kädensijan pituus 7,5 cm ja pään halkaisija 2,5 cm. Terän pituus 8,5 cm. Puisen kädensijan keskelle on upotettu pitkä rautaterä. Reiän tekeminen puuhun.
548. RASPI Jenni Trumstedt 13.8.1980 Rautaa, puuta. Pituus 32 cm. Terän pituus 21,5 cm ja leveys yläpäästä 2,2 cm. Kaareva, karkeahampainen rautaterä on kiinnitetty puiseen kädensijaan. Suutarin käyttämä viila.
