Ganander

Historiikki: Ganander

Taiteilija Ilmari Virkkalan suunnitteleman Gananderin muistolaatan paljasti professori Martti Haavio 5.8.1956. Haavio lausui muistojuhlassa sanat, jotka myöhemmin hakattiin Ganander-patsaan jalustaan: ”Olit hengen jättiläinen, / Suuri olit rantsilalainen / Suuri Pohjois-Pohjalainen, / Olet suuri suomalainen.”

 

Tapahtuma antoi lähtölaukauksen kappalaisen elämäntyön esille nostamiselle ja Ganander-tietouden levittämiselle. Vuosien varrella Ganander onkin ollut esillä monissa yhteyksissä. Kotiseutuyhdistyksellä on ollut sormensa pelissä monta kertaa, mutta yksin se ei voi kunniaa ottaa, sillä onneksi tietoa Gananderista on levitetty jonkin verran myös omatoimisesti ilman seuran sen suurempaa myötävaikutusta. Tunnustusta on seuran lisäksi siis annettava lukuisille eri tahoille yliopistoista yksityisiin, niin monipuolisesti sanomaa Gananderista on kerrottu seuran elinvuosina:

 

  • 1982 Gananderin patsas pystytettiin kirkkopuistoon (suunnitellut Elsa Punkeri, tehnyt Eelis Räsänen)
  • 1982 Gananderin eläinlääketieteen opas Eläinden tautikirja ilmestyi uusintapainoksena
  • 1984 Mythologia Fennicasta otettiin jo neljäs painos
  • 1985 ja 1999 Ganander-näytelmät Meijän Kananterimme ja Välittäjä (käsikirjoitus Matti Pajula) saivat päivänvalon
  • 1990–91 Rantsilan maisemissa filmattiin fiktiivinen tv-dokumentti nimeltään Christfrid Ganander, jonka ensiesitys nähtiin TV2:ssa 17.11.1991 (käsikirjoitus ja ohjaus Jussi Haapavaara)
  • 1995 Gananderin muinaisuskon perusteos Mythologia Fennica (toimittanut Juha Pentikäinen) julkaistiin suomennettuna
  • 1997 Gananderin sanakirja Nytt Finskt Lexicon (toimittanut Liisa Nuutinen) painettiin nykykirjoituksella
  • 1998–1999 mittava, Leader-rahoitteinen perinteenkeruuprojekti Rantsilan perinnehanke — Gananderista nykypäivään rikastutti paikallista perinnekokoelmaa
  •  2000–2001 Rantsilan yläkoulu aloitti lukuvuotensa nimiuudistuksen myötä Gananderin kouluna
  • 2003 Ganander-talo avattiin ja kotiseututalon toiminta alkoi
  • 2004 Ganander äänestettiin Suomen 33. suurimmaksi merkkihenkilöksi

 

Verkkohaku Gananderin nimellä tuottaa kiitettävän monta osumaa, ja nykyajan tiedemaailmakin on pitänyt Gananderia esillä. Vaikka suurelle yleisölle Gananderin tieteellinen arvo saattaa olla hienoinen yllätys, hämmästyttävän monet tieteilijät ovat ottaneet Gananderin tutkimustensa kohteeksi ja lähteeksi:

 

  • 1960 Osmo Hormian lisensiaatintyö Gananderin sanakirjan kansanrunoainekset (Helsingin yliopisto)
  • 1961 Osmo Hormian tohtorinväitöskirja Gananderin sanakirjan lähteet
  • 2009 Elina Palolan tohtorinväitöskirja Arkaismi, konteksti ja kirjuri — Sananloppuisen k:n merkintä Christfrid Gananderin kansanrunokokoelmassa (Oulun yliopisto)